"Miksei meilläkin vois olla yhteinen onni,
joka lämmittää mielen ja sydämen?
Se tulisi väliimme yllättäen,
ja täyttäisi päivät ja yömme.
Jokainen aamu alkaisi hymyllä,
koska vieressä olisi aina se rakkain.
Ikuisesti vääryydet, murheet olisivat poissa,
ja kuulisin rakasta nauruasi.
Jotta kaikkein vaikeimpina hetkinä,
olisimme lähekkäin - rinta rinnan.
Jotta sairauden iskiessä hoitaisimme toisiamme,
kuumaa otsaa vasten painaen poskeaan.
Miksei meillä vois olla yhteinen onni,
kaikkein yksinkertaisin, loppu elämän?
Kun kuiskaat 'rakastan', kädet kietoutuen ympärille,
vastaan kuiskaten 'minä rakastan sinua, mutta vahvemmin.' "
-Paula Haverinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti