"Olen oppinut olemaan onnellinen,
ilman sinua kaikki on toisin.
Itseni keräsin palasista liittäen ne yhteen,
jälkiä ei jäänyt - ei edes painaumia.
Jälleen uskon minä sydämmeen - sen sykkeeseen,
jälleen näen kuinka ihmiset iloitsevat.
Nyt tiedän ettei se ollut mikään loppu,
vaan vasta alkua elämän hyvyydelle.
Olen oppinut olemaan jälleen iloinen,
mikään ei pilaa minun mieltä.
Ympärillä maailma katsoo minua toisin,
eikä tarvitse enään pelätä tulevaa.
Jälleen kuulen minä sydämmeni,
kuinka elämänhaluisesti se hakkaa.
Jälleen kerran olen elossa,
eikä harteilla ole enään tuskaa."
-Paula Haverinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti