"Voisipa vihan muuttaa lehdiksi,
olisi ikuinen syksy.
Kivun muuttaisin kirjeiksi,
antaen tuulen viedä ne kauas pois.
Voisipa katkeruuden ja nöyryyden muuttaa anteliaisuuteen,
edes tunteeseen läheisyyden.
Muuttaisin ikuisen murheen suunnattomaksi mereksi.
Yksinäisistä sydämmistä, onnettomista,
voidaan rakentaa valtava linna,
jotta kosketus käden yltäisi taivaaseen, pilviin,
jossa tanssitaan paremmilla main.
Voisipa luodit muuttaa kimpuiksi kukkien,
hautojen päälle surmansa saaneiden viattomien.
Koskaan ei tule tapahtumaan valitettavasti niin,
etteivät sudet näkisi nälkää pitkiin aikoihin.
Muuttaisin vihan lehdiksi,
ja kivun muuttaisin kirjeiksi.
Voisipa muuttaa ikuisen murheen,
suureksi mereksi suunnattomuuden."
-Paula Haverinen
ihana
VastaaPoista